tiistai 18. maaliskuuta 2008

Rauhan juoksukengät

Ihanaa, pääsin pitkästä aikaa bodypilatekseen. Aivan mahtavia pitkiä ja syviä venytyksiä lenkkeilyn ohella.

Bodypilateksen jälkeen piipahdin lähikaupassa, jossa osuin alekorin viereen. Sieltä bongasin aivan mahtavilta jalassa tuntuvat juoksukengät. Toivottavasti ovat myös juoksussa yhtä hyvät!

Eilen illalla kävin lenkillä ja kommukaattorini kertoi, että iltalenkkini pituus on 2,3 km. Matkan pituus yllätti minut, oletin lenkin olevan paljon lyhyempi. Ja mikä parasta, eilen hölkkäsin lenkistä 3/4 ja kävelin vain 1/4. Tämä tarkoittaa, että minulta sujuu 1,5 kilsan hölkät kevyesti, wohoo!!

Tosin hidasta menoahan tuo on, mutta jostain sitä on aina aloitettava.

maanantai 17. maaliskuuta 2008

Ansan viikko kipeänä

Olin kipeänä alkuviikon ja loppuviikon hieman puolikuntoisena. Opittuani edellisen viikon mokasta eli liian aikaisin liikkumaan lähdöstä, en ole tällä viikolla liikkunut lainkaan. Syömisiäni olen kontrolloinut kohtuullisen hyvin, mutta olen taas syönyt sen verran, ettei ole nälkä. Paino ei ole liikkunut suuntaan eikä toiseen.
Tuntuu, että minulla on taas raudan puutetta. Olo on tosi vetämätön. Viimevuosina olen saanut melko helposti anemiaa. Syön rautakuurin ja arvot pysyvät ylhäällä kuukauden tai vähän yli ja sitten laskevat taas. Tavallisesti syömällä ne eivät pysy ylhäällä. Ole yrittänyt kiinnittää huomiota raudan saantiin ruoasta ja sen imeytymistä parantaviin tekijöihin, kuten C-vitamiinin saantiin samalla aterialla. Onko mitään hyviä vinkkejä?
Mutta huomenna lähden reiluksi viikoksi reissuun. Siellä tulee ainakin käveltyä runsaasti ja yritän myös syödä kohtuudella. Rautalisää taidan kyllä vielä käydä ostamassa mukaan. Ensi viikon maanantain punnitus jää reissun takia väliin, mutta palaan asiaan heti kotiuduttuani.

Rauha 82.6 kg

Paino oli aamulla 82.6 kg eli painoa on tippunut viikossa -600 g. Aika hyvä!

En ole ehtinyt pitää kiinni suunnitelmien mukaan liikuntatavoitteestani eli 3 kertaa viikossa ulkoilua, uintia, pilatesta.. Sen sijaan olen työhöni liittyen joutunut ahertamaan kunnolla, mikä vastaa useita kuntosalitunteja. Toisaalta huomaa, että jos iltaisin ei lenkkeile, niin töissä paikat menee jumiin eikä jaksa niin hyvin. Iltalenkkeily vetreyttää mukavasti.

Olen toki käynyt tekemässä pieniä iltalenkkejä. Edelleen ole hölkännyt ja jopa spurtannut osan matkasta. Kunhan kevät koittaa, niin aloitan harjoitella vitosta, josta aiemmin kirjoitin. Nyt ilmat ovat vielä liian vaihtelevia, märkiä ja lumisiakin siihen touhuun.

Ruuan suhteen olen pystynyt pitämään uuttaa ruokailurytmiä päällä. Tavoitteena on syödä säännällisesti ja vähemmän kuin elämäntapamuutosta aloittaessa. Tosin meillä on välillä töissä niin kiire, ettei ehdi syömään ja sen huomaa illalla. Silloin tankkaa ihan himona ruokaa, mutta elimistö ei vain tunnu palautuvan. Saattaa mennä 4-5:kin tuntia ennen kuin olo kohenee rankan, syömättömän työpäivän jälkeen. Olen jo tästäkin ottanut opikseni ja kiireessä hotkaissut edes palan tummaa leipää, jotta verensokerit pysyisivät edes jotenkin kohdallaan.

Nälkää en ole tuntenut, päin vastoin usein on ähkykin olo. Eräänäkin iltana tankkasin 2 suurta lautasellista maukasta ja hieman tulista linssikeittoa, jtoa mieheni oli valmistanut. Virpojien kunniaksi ja kaverin synttärien kunniaksi viikonloppuna on tullut nautittua hieman pääsiäissuklaata, kakkua ja kääretorttua.

Olen huomannut, että merkittävin vaikutus hyvään oloon on toimiva aineenvaihdunta. Vedellä, liikunnalla ja aamupuurolla on suuri vaikutus tähän asiaan. Kun aineenvaihdunta toimii, niin koko keho toimii paremmin ja olo on virkeä.

PS. Ansan haasteesta. Kymppi kuulostaa haastavalta. Kävellen tiedän kyllä siihen pystyväni, juoksu ja hölkkä ovatkin sitten jo asia erikseen:) Eilen tosin iltalenkillä minua tuli vastaan pari, jossa nainen käveli reippaastui ja mies hölkkäsi rinnalla. Voisimme siis varmaan Ansan kanssa harrastaa tällaista metodia.

Työaikani ovat vain todella hankalia. Saan vasta pari viikkoa aiemmin seuraavien viikkojen työvuorolistat, joten vapaa-ajansuunnittelu on todella haastavaa.

sunnuntai 16. maaliskuuta 2008

Terveysohjelma kommunikaattorissa

Sain kommunikaattorin. Vielä jokin aika sitten pidin moista turhuutena, vaan nyt on mieli muuttunut. Mikä parasta, mieheni asensi siihen terveysohjelman. Voin seurata painoni kehittymistä, pitää liikuntapäiväkirjaa ja ohjelma sisältää toiminnon, jonka avulla laite tunnistaa lenkkeilyreittini, laskee kilometrit ja ajan. Eikös olekin kätevää! Vielä kun oppisin tosiaan käyttämään sitä ohjelmaa..

Tänään puhuin urheiluhullun ystäväni kanssa juoksemisesta ja lenkkeilystä. Hän esitteli minulle huokeahintaisia ja kivannäköisiä ulkoilukenkiään. Minun on pakko hankkia uudet. Asia varmistui tänään iltalenkillä. Tähän asti olen luullut, että vika on minussa, painossani ja huonossa kunnossani, kun jalkojani alkoi viime kesänä aina lenkillä särkemään. Jalkasärky ei tietenkään kannusta liikkumaan.

Viime kerralla kävin lenkillä vanhoilla lenkkareillani, jotka ovat tukevat ja hieman vaelluskenkämäiset. Pystyn jopa niillä hölkkäämään osan matkasta ilman, että jalat alkavat särkeä. Tänään ns. "juoksulenkkarini" jalassa jalkakipu, varsinkin jalkapohjissa tuntui todella kivuliaalta. Heitän siis "juoksulenkkarini" nurkkaan ja hankin uudet.