Pitkän iän salaisuus

Katselin tänään Yle Teemalta tullutta dokkaria pitkän iän salaisuudesta. Tutkimusten mukaan pitkän ja hyvän elämänsalaisuus on positiivinen asenne elämään ja kaloreiden rajoittaminen. Kaloreiden rajoittamisella ei tarkoiteta mitään nälkäkuuria vaan että syö juuri sen minkä kuluttaa. Oikean kalorimäärän voi päätellä esimerkiksi siitä, että painon pitäisi pysyä koko elämän suurinpiirtein samana. Korkeintaan saisi olla 5 kg painon nousu siitä, mitä on painanut 18-19 -vuotiaana (mutta silloin on täytynyt olla normaalipainoinen!). Ja ravinnosta on saatava kaikki tarvittavat vitamiinit. Liiallinen rajoittaminen taas johtaa aliravitsemuksesta seuraaviin tauteihin ja hormonaalisiin häiriöihin.

Tähän pitäisi kai pyrkiä. Mä painoin n. 63 kg 18 vuotiaana. Nyt on siis 6 kiloa painoa enemmän kuin silloin. Laihdutukseni tavoite ei ole aivan päästä tuohon painoon. Ja koko projektin tarkoitushan on saada syömis- ja liikkumistottumukset pysyvästi sellaisiksi, että paino pysyisi tasaisena. Mutta vaikeaa se on.

En tiedä onko paino pudonnut tälläkään viikolla. Syömisten rajoittaminen on onnistunut suhteellisen hyvin. Repsahduksia on ollut makean himossa: 4 pientä lakupötköä (töissä synttäritarjoomuksia) ja jonkin verran rusinoita ja kuivattuja luomu aprikooseja. Makeanhimo on laantunut, muttei kadonnut. Muistan ajan, jolloin makeanhimon sai taltutettua mansikkajugurtilla. Kaikki ihmettili sitä silloin, nyt minäkin.

Liikkunut olen tällä viikolla enemmän ja vyötärö on luultavasti kaventunut (harmi, ettei tullut mitattua ennen aloitusta), sillä nyt vyö menee pidemmälle kuin vähään aikaan. jee!

Löysäilyä

Olisihan se pitänyt arvata: kuukautiset alkoi. EI ihme, että on turvottanut ja paikkoja kolottanut. Naistenpäivät alkoivat keskellä viikkoa ja olen jälleen kerran kieriskellyt sängynpohjalla menkkakivuissa. Tuntuu kuin puukolla väännettäisiin. Ehkä minun on pakon sanelemana kallistuttava hormonien käyttöön. En vaan millään haluaisi..

Tutut iltalenkit sauvoilla ovat siis saaneet jäädä tällä viikolla. Tiistaina toki olin bodypilateksessa. Ja tänään kiipesin omenapuihimme leikkaamaan niitä. Keho on pienistä ponnistuksista ja omituisista sahausasennoista aivan maitohapoilla. (Oli muuten tosi ketterä olo kiivetä puuhun, joten jotain vaikutuksia 5 kilon painonpudotus ja säännöllinen bodypilates on tuottanut:) Mieli tekisi vesijuoksemaan, mutta se saa nyt odottaa. Seuraavaksi kaadun sängynpohjalle lukemaan hömppäpömppäromaaneja hyvällä omalla tunnolla.

Täytynee mainita, että herkkulinja on lipsunut. Ei pahasti, mutta on kuitenkin. Nyt vedetään tiukka nollatoleranssilinja kuun loppuun. Hieman olen pohtinut pääsiäispaastovaihtoehtoa. Nestepaastolle en ryhdy, sellaisella olen toki joskus ollut. Jonkin sortin paasto tekisi kuitenkin terää, ehdotuksia?

Läskiä lotinaa..

Aamupaino tasan 85 kg. Lisäystä viime viikkoon + 800g. Olo edelleen todella ryvettynyt ja pöhnäinen. Vielä kun olin viime viikolla niii-in innoissani punnitustuloksesta, kun pääsin alle 85 kilon. Nyt on otettava lakki nöyrästi käteen ja ryhdistäydyttävä. Huokaus.

Nyt ollaan muuten ajallisesti puolivälissä tavoitetta. Ja puolet on pudotettavasta painosta tippunut. Ei hassumpaa. Maaliskuun loppuun mennessä olisi vielä toiset 5 kiloa karistettavana. Sitten katsotaan jatkoa ja tahtia. Mielelläni soisin painon olevan jopa 78 kg maaliskuun lopussa. Tämä tarkoittaisi, että olisin "pelkän" ylipainon ylärajoilla enkä enää kantaisi titteliä "lihava". Painoindeksitaulukko löytyy täältä. Toisaalta noin hurja pudotustahti ei ole suositeltavaa, joten ehkäpä tavoite on asetettava vappuun..

Mielenkiinnolla myös odotan, miten elämäntilanteen muutos tulee vaikuttamaan painonlaskuun. Elämäntilanteenmuutoksella tarkoitan uutta työpaikkaa. Erityisesti pohdituttaa säännöllinen ruokailu, terveelliset eväät ja liikunnan määrä. Olenko aivan raato töistä palatessa ja jaksanko enää ikinä lähteä sauvomaan vesisateeseen. Tai ehdinkö enää ikinä ihanalle bodypilateksen aamutunnille. Toisaalta töissä ollessa ei voi roikkua jääkaapilla. Tosin enhän sitä tee enää muutenkaan nykyisin..

Ehkäpä nyt on parasta tehdä orientoitumissuunnitelmia uuden elämäntilanteen suhteen ja sitten vain noudattaa sovittua. Tämä lienee selkeintä minulle.

Ansa kävi vaa'alla

Ja ei taaskaan mitään. No tällä kertaa ei haittaa. Olen kunnostautunut liikunnan suhteen, joten jo se tuo hyvää mieltä. Kävin tänäänkin taas 5 km kävelylenkillä, vaikkei yhtään huvittanut. Lenkin jälkeen on kyllä paljon pirteämpi olo ja ajatuksetkin tuli selvitettyä työpäivän päätteeksi. Huomaan jo muutaman kunnollisen treenin jälkeen kuinka paljon napakampi olo on. Kun vatsa- ja selkälihakset ovat tiukempina, niin ryhtikin on paljon parempi.


Tällä viikolla panostan liikunnan lisäksi ylimääräisten kaloreiden karsimiseen. Esimerkiksi maustetun soijajugurtin vaihdan maustamattomaan. Banaanien sijasta syön omenoita, appelsiineja yms. Jo viime viikolla söin useana päivänä toisena ateriana salaattia, jossa oli mukana papuja, tofua tms.

Rauhan järkyttävä turvotus

Aivan käsittämättömän järkyttävä turvotus! En edes suostu tänään astumaan puntarille punnitukseen vaan siirrän sen huomiselle.

Viikko meni ihan mukavasti putkeen. Söin kohtuudella ja liikuin säännöllisesti. Vaan viikonloppuna lähdimme sukulaisiin ja olen ahtanut järjettömät määrät aivan käsittämättömän rasvaista ja suolaista ruokaa naamariini, joten ei ihmekään tämä turvotus. Ruoskin itseäni tämän päivän ja ryhdistäydyn, katsotaan mitä puntari huomenna sanoo. Selvää kuitenkin lienee, että plussaa tulee roimasti.

Toisaalta oli ilo huomata, miten oma ruokavalio on muuttunut viikkojen aikana. En ole aikoihin syönyt vaaleaa leipää tai rasvaisia valmisruokia kuten paneroituja sipulirenkaita. Olen päässyt irti sokerisista herkuista, mukaan lukien pullat ja muffinit. En ole aikoihin ahminut moista määrää ruokaa kuin viikonloppuna. Huomasin myös, kuinka "moskaruoka" saa pöhöttyneen, tylsistyneen olon ja jatkuvan himon ahmia lisää ruokaa. Kylläisyydentunnetta ei tullut, vain epämiellyttävä ähky.

Ruokailun säännöllisyys, pitkäkestoiset hiilihydraatit ja riittävä määrä proteiinia pitävät elämäni kuosissa. Aikamoinen elämäntapamuutos sisäistetty suhteellisen pienessä ajassa. Ja hyvä näin, sillä nyt elämäntilanteeni on jälleen muuttumassa. Nyt uusi opeteltu elämäntapamuutos on helppo säilyttää, luulisin. Skarppina tässä tietysti täytyy pysyä.

Huomiseen!

Leipää

Jos saisin ottaa autiolle saarelle vain yhden ruoka-aineen mukaani, niin ottaisin leipää. Leipä on suuri paheeni. Leipä on myös laihduttamiseni heikkolenkki. Söisin sitä kuinka paljon tahansa. Nyt olen yrittänyt rajoittaa 6 palaan vuorokaudessa.

Leivon mielelläni itse hyvää leipää. Nyt bongasin reseptin Taivaallista leipää-kirjasta. Hieman muuntelin ja sain aikaiseksi ravitsevaa ja erinomaisen makuista leipää.

n. 250 g keitettyjä punaisia linssejä (tai mitätahansa muuta palkokasvia)
n. 4 dl vettä (linssejä ja vettä tulisi olla yhteensä 7 dl)
1 pussi kuivahiivaa
1 tl suolaa
loraus öljyä
1 rkl siirappia
5 dl riihiruisjauhoja (esim. Liperin Mylly)
7-8 dl hiivaleipäjauhoja

Lämmitä linssit ja vesi hieman kädenlämpöistä lämpimämmäksi (n. 42 astetta). Lisää ensin hiiva ja sitten muut ainekset. Nostata n. 1 tunti, leivo sämpylöiksi ja nostata uudelleen n. 30 min. Paista 225 asteisessa uunissa n. 15-20 min.

Linssit ja savuisen makuinen riihiruisjauho antavat sämpylöille ihanan maun. Muutkin ruisjauhot kuin riihiruisjauho tietysti sopivat tähän ohjeeseen, mutta vain riihiruisjauhoissa on savunmakua.

--------

Olen myös hieman kunnostautunut liikunnan suhteen. Keksin miten täällä metsässä voi jumpata halutessaan. Tietysti tietsikan avulla... Tehokasta, mutta voisi olla pidempi