lauantai 14. maaliskuuta 2009

Uusi alku?

Jälleen kerran viikko on vierähtänyt ja huomaan, että viikolla ei motivaatiota elämäntapamuutokseen ole löytynyt. Joka päivä mietin, paljonko voisin syödä, etten lihoisi vaikka minun pitäiis tietenkin ajatella, että paljonko minun pitäisi syödä vähemmän ja tervellisemmin, että laihtuisin!

Vuosi sitten tavoitteenani oli saada pois kaksoisleuka. No, se pienentyi, mutta siellä se yhä on. Jos näin kevään korvalla nyt vihdoin saisin tämän uimarenkaan vyötäröltä katoamaan. (Heh, no pienemmäksi..) Näin uusimpia kokovartalokuvia minusta ja tsiisus! Aika matami olen :)

Olen huomannnut, että nämä talviset ilmat eivät enää kannusta minua liikkumaan. Viime keväänä olin ihan innoissani talvikeleillä sauvakävelemässä, nyt se ei enää viehätä vaan tuntuu tylsälle. Tässä syy, miksi en ulkoile. Motivaation puute.

Jos nämä lumet sulaisivat, voisin alkaa vihdoin hölkkäämään. Tai vaikka pyöräilemään. utta mun pää ei kestä enää yhtään näitä loska- ja räntäkelejä. Voi kevätaurinko, tule jo esiin ja sulata nuo inhottavat loskat pois! Inhoan liikkua märässä lumessa, kengät kastuu, askel lipsuu ja paikat tulevat kipeiksi. Jotain muuta, kiitos tilalle!

Auttaisikohan, jos alkaisin päivittämään blogia myös torstaisin? Jospa näin saisin motivaationi takaisin? Voisin kirjata enemmän syömisistäni ja liikkumisistani.

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Mulla kans tökkii pahasti tuo liikkuminen. Ja tekee vain mieli syödä herkkuja. Katselin kateellisena kaikkia hölkkääjiä hesassa. Onneksi niitä ei täällä maalla näe, huono omatunto tulee harvemmin.
Otetaan uusi alku. Itseasiassa voisin sitoutua 4 viikoksi tähän projektiin vakavasti. Ehkä se auttaisi. 4 viikkoa on aika lyhyt aika ja siinä voisi saada tuloksia aikaan ja sitä kautta lisää motivaatiota. Lähdetkö mukaan?

ansa

Anonyymi kirjoitti...

Mulla on kanssa laihdutusprojekti ollut jäissä koko talven. Tiedän, että en jaksa talvella liikkua ja vihanneksetkin maksavat maltaita keskitalvella. Paino on onneksi kuitenkin pysynyt samoissa lukemissa, johon se syksyllä jämähti. Kävin tänään kevään ensimmäisellä pyöräretkellä ja ensi viikolla ajattelin taas aloittaa pyöräilemään töihin. Jospa sitä kevään mittaan tippuisi muutama kilo pois. Mulla ei oo enää kuin 6 jäljellä, niin olen normaalipainoinen ensimmäistä kertaa elämässäni! Silloin yli 30 kiloa ylipainoisena tuntui uskomattomalta, että voisin koskaan päästä edes tähän pisteeseen.

Tsemppiä :)

Veget puntarilla kirjoitti...

Hei ELina!

Mielettömän hienon saavutuksen olet puskenut, onnittelut! Ja ihan mielettömän hieno blogi sulla, wau!

Mulla on kevät ollut niin kiireinen ja elämänrytmit aivan sekaisin, että homma on ihan totaalisen jäissä. Onneksi kevätaurinko saa houkutettua puutarhaan. Olen jo leikannut omenapuut, repinyt vanhoja marjapensaita juurineen ylös maasta ja haravoinut pihaa. Eiköhän siinä hyötyliikuntaa saa kerrakseen..

Ja aion kyllä aloittaa juoksuharrastuksen, se on mun pitkäaikainen haave. Ehkä otamme tämän kesän sille :)

- Rauha