Liikuttu on. Nyt olen saanut kävelylenkeilleni seuraa, mikä on ollut hauskaa vaihtelua. Kevättä ja lumien sulamista odotan jo innolla! Vaikka kengät olisi kuinka tukevat, niin ristiselkä tulee kipeäksi ulkona köpöttelystä. Sitä vaan niin pelkää kaatuvansa auringonsulattamalla jäällä ja sohjolla.
Ruokailun kanssa edelleen ongelmia. Miksi ruuan pitää olla niin hyvää? Miksi mies tekee niin herkullisia ruokia, joita en vaan voi vastustaa?
Tsempataan, tsempataan..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti