Tänään matkalla töihin ajattelin, että minulla on pullataikinamaha. Maha ei ole ikinä palautunut synnytysten jälkeen vaan raskauksista jäänyt reppu hyllyy yhä vyötäröllä. Vuosien saatossa pullataikina on vain paisunut ja paisunut, saamatta siitä mitään otetta.
Vaan viime keväänä vähennetty 10 kiloa on jo pienentänyt ylipursunutta pullataikinaa. Olen innoissani, sillä nyt pullataikinasta alkaa pikkuhiljaa huomata sen kutistuminen. Mitä pidemmälle projekti etenee, sitä helpommin tulokset tulevat olemaan silmin havaittavissa. Seuraava viiden kilon pudotus tulee varmasti näkymään, jei!
PS. Lupasin palkita itseni viime keväänä, kun saan kymmenen kiloa rikki. Tuolloin en ikinä päässyt parturiin, vaikka kovin haaveilin. Nyt olen vihdoin tilannut ajan torstaille. Jospa vihdoin löytäisin luottokampaajan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti